Kolarikorjaus VS Panimobisnes

Pienpanimobisnes, siinäpä vasta hauska bisnes.

Olen pienosakkaana mukana Tornion panimossa, ja olen usein miettinyt kohtaako olutkauppias koskaan tyytymätöntä asiakasta.

Päänsärkyä poteva asiakas ymmärtää oman osuutensa olotilaansa ja jättää ilman muuta reklamoimatta ikävän sivuvaikutuksen tuotteessa.

Ainoa mieleeni tuleva reklamaationaihe on lempijuoman loppuminen kaupanhyllyltä, mutta sekin on helposti korvattavissa muilla vastaavilla tuotteilla.

Vaikka alkoholijuomat aiheuttavat pahaa oloa, se varmasti tiedetään, siitä huolimatta oluet käyvät erinomaisen hyvin kaupaksi.

Koska en ole kuitenkaan panimoalan ammattilainen (siis käyttäjänä tai myyjänä) päätin soittaa Tornion panimon johtaja Kai Kostianderille kysyäkseni aiheesta.

Kaitsun vastaus oli suorastaan yllättävä, kyllä oluen mausta osataan suomessa reklamoida.

Siis mitä ihmettä, voiko makuasioista sittenkin kiistellä.

Näköjään voi.

Suomessa on ilmeisen suuri joukko oluen harrastajia (minä en ole sellainen), jotka maku tottumuksillaan osaavat kertoa miltä esim. palkittu orginal lager tulisi maistua.

Hämmentävää.

Noh, lopputulema keskustelussamme kuitenkin oli, ettei reklamaatioita tuotteista yleensä juurikaan tule, yksittäisiä ovat nämä tapaukset.

Entäpä kolarikorjauksessa sitten.

Meillä kaikilla on kokemusta useista reklamaatio tapauksista, suuri osa varmasti aiheellisia, mutta on joukossa myös niitä, joiden korjaaminen olisi vaatinut mieluummin psykiatria kuin kolarikorjaamoa.

”kolarin saa kyllä autosta korjattua, mutta takaraivosta kolarikorjaus onkin hankalampi juttu”

Itse asiassa asiakkaan mielipide korjauksen onnistumiseen on jo säädetty vahingon sattumishetkellä, tai jo paljon ennen kuin vahinko edes sattui.

Tämä pohjautuu pitkälti kertyneisiin kokemuksiin auto-alan ammattilaisten kanssa esim. huoltojen yhteydessä saatuun asiakas kokemukseen.

Tietysti asiakkaan mielialaan ja ennakkoasenteisiin kohdatessaan sinut ensimmäistä kertaa, vaikuttaa kokolailla lukematon kirjo erilaisia elämänkokemuksia.

Toisin sanoen, vitutuksen määrä on voinut olla roimasti kohollaan ilman auto vahinkoakin, ehkä rakkauselämäkin on ollut hiljaista viime aikoina.

Mene ja tiedä

”minulla on ollut viime aikoina vaikeaa, nyt minä kyllä vaadin vaikka mitä”

Kun asiakas saapuu korjaamolle näyttämään vahingoittunutta autoaan, pitää vastaan ottajan tuntosarvet olla säädettynä melko herkille. Tässä kohtaa korjaamolla on mahdollisuus voittaa asiakkaan täysi luottamus, tai sössiä koko homma heti alkuunsa.

Ensimmäisen asiakaskohtaamisen vaikutus voi olla jopa 70% (joskus enemmänkin) koko korjausprosessin onnistumisesta, sillä loppu on pelkkää teknistä tekemistä, eikä asiakas ole siinä hommassa mukana muodostamassa lopputulokseen vaikuttavia mielipiteitään.

Samoin asiakastyytyväisyyteen vaikuttaa tietysti ensikohtaaminen myös vakuutusyhtiön kanssa, tämä on aivan yhtä tärkeä steppi koko korjausprosessia.

Vaikka korjauksen lopputulos olisi 100% onnistunut, saattaa asiakkaan mielestä korjauksesi olla täysin ala-arvoinen räpistely. Tämä kaikki johtaa juurensa siihen ensimmäiseen asiakaskohtaamiseen, se on yksi tärkeimmistä vaiheista koko kolarikorjaus prosessissa.

”en ole psykiatri, mutta saatan minä vilkaista”

Työn vastaanotto korjaamoiden tiskillä on mitä suurimmissa määrin asiakaspalvelua, panosta siis asiakaskokemuksen laatuun, näin parannat huomattavasti onnistumista koko korjausprosessissa.

 Panimobisneksessä on monesti kyse makuasioista, kun taas kolarikorjauksessa myydään elämyksiä.

”VAU!! tästähän tuli todella hyvä”

Jos olet täysi ikäinen voit käydä tutustumassa Tornion panimoon alla olevasta linkistä, kyllä panimokin myy elämyksiä.

http://www.tornionpanimo.fi/


11.11.18 Kategoria: prosessi